Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941) Social History Portal

Bibliographic Details
Institution:	Työväen Arkisto
Format:	IMAGE
Published:	1918-1925?
Subjects:	[kommunismi (ideologiat), kommunistit, poliitikot, upseerit] Neuvostoliitto? visualUnit
Online Access:	http://hdl.handle.net/10999/8C78B2FD-DC7D-49E9-8727-CB3B7FC0779D

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikaisen (1898-1941) perhe yhteiskuvassa. Toivo Antikainen takarivissä oikeassa laidassa. Kuvan taakse kirjoitettu seuraava teksti: "Vilho 20 v Helmi 17 v Hilja 16 v Toivo 14 v Toini 13 v Urho 11 v Sulo 9 v Sylvi 7 v äiti 50v isä 43 v"
Published: (1912)

Kuvassa vasemmalla poliitikko ja upseeri Toivo Antikainen (1898-1941), hänen vierellään muita Suomen Kommunistisen Puolueen toimitsijoita ja organisaattoreita: Antikaisen vieressä Martti Romppanen, oikeassa laidassa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana toiminut Kullervo Manner (1880-1939), joka toimi uransa aikana muun muassa eduskunnan puhemiehenä ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajana. Takana Ville Honkanen
Published: (09.1926)

Kuvassa upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941) kirjoituspöytänsä ääressä vankilasta vapautumisensa jälkeen. Kuva otettu Krimilla
Published: (1940)

Kuvassa puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898 - 1941), joka toimi 1920-luvulla Suomen Kommunistisen Puolueen pääsihteerinä
Published: (1920-1929?)

Puna-armeijan upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuvassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsen, puna-armeijan upseeri Jukka Rahja (1887-1920)
Published: (1915-1920?)

Kuvassa vasemmalla Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana ja seremoniaalisena presidenttinä vuosina 1919-1946 toiminut Mihail Kalinin (1875-1946), hänen vierellään Neuvostoliiton marsalkka Semjon Budjonnyi (1883-1973)
Published: (1930-1940?)

Kuvassa kahdeksan Suomen Kommunistisen Puolueen jäsentä, jotka murhattiin Pietarissa 31.8.1920. Tapaus tunnetaan nimellä "Kuusisen klubin murhat". Ylärivissä vasemmalta lukien Konsta Lindqvist (syntynyt 1877), Väinö Jokinen (syntynyt 1879), Jukka Rahja (syntynyt 1887), Tuomas Hyrskymurto (syntynyt 1881). Alarivissä vasemmalta lukien Juho Viitasaari (syntynyt 1891), Ferdinand Kettunen (syntynyt 1889), Liisa Savolainen (syntynyt 1897), Jussi Sainio (syntynyt 1880)
Published: (1920-1930?)

Kuvassa maalaus Vladimir Leninistä. Kuvan takana teksti "Lenin pakenee Suomesta?"
Published: (1920-1930?)

Kuva "Kuusisen klubin murhien" uhrien hautajaisista
Published: (12.9.1920)

Kuvan yhteydessä teksti: "Antikainen oikeuden edessä 1939". Kuvan taakse on kirjoitettu: "Tuomari Joutsenlahti ja Toivo Antikainen". Puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898-1941) tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen murhasta (häntä syytettiin myös valtiopetoksen valmistelusta sekä väärällä nimellä esiintymisestä), jonka hänen väitettiin tehneen Kiimasjärven valtauksen (1922) yhteydessä. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1939)

Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuva saattaa liittyä puna-armeijan upseeri Toivo Antikaista (1898-1941) vastaan vuosina 1934-1937 käytyyn oikeudenkäyntiin, jossa Antikaista syytettiin valtiopetoksen valmistelusta, väärällä nimellä esiintymisestä sekä vapaaehtoisen suomalaisen polttamisesta elävältä Kiimasjärven valtauksen (1922) jälkeen. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1934-1937?)

Kuvan takana teksti: "Adolf Fredrik Roth sekä Venäjän vallankumousjohtajia?"
Published: (1917?)

Kuvan yhteydessä teksti: "Nuoruudenaikainen kuva Edvard Gyllingistä, äärimmäisenä oikealla. Gylling on kuvassamme appensa, piirilääkäri Achrenin ja tämän perheen vieraana". Filosofian tohtori Edvard Gylling (1881-1939) toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1908-1918. Hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920-1935
Published: (1906-1910?)

Kuvassa Kustaa Rovio (1887-1938), joka toimi urallaan muun muassa Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton sihteerinä sekä myöhemmin Karjalan aluekomitean puheenjohtajana vuosina 1929-1938. Hänet vangittiin Stalinin puhdistuksissa ja teloitettiin vuonna 1938
Published: (1938?)

Kuvan takana teksti: "Lenin oleskeli tässä huoneessa 1918 Suomessa"
Published: (1920-1930?)

Kuvan yhteydessä seuraava teksti: "Asuinrakennus Hiilisuon kolhoosista. Tässä mökissä asui legendaarinen dollarimiljönääri, joka päiväkaudet pesi pyykkiä ja yöt muisteli entisiä pilvenpiirtäjissä sijainneita loistoasuntojaan". Hiilisuon kolhoosi sijaitsi lähellä Petroskoita
Published: (1931-1938?)

Kuvan yhteydessä seuraava teksti: "Amerikansuomalaisten perustaman Hiilisuon kolhoosin eli kommuunan päärakennus. Siihen oli sijoitettu kokoussaleja, kirjasto, lastenseimi, koulu ja niin edelleen. Hiilisuon kolhoosi oli Edvard Gyllingille erityisen läheinen yritys". Filosofian tohtori Edvard Gylling (1881-1939) toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1908-1918. Hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920-1935. Hiilisuon kolhoosi sijaitsi lähellä Petroskoita
Published: (1931-1938?)

Kuvassa ihmisiä kokoontuneena Leninin patsaan ympärille
Published: (1960-1970?)

Kuvassa Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hallintorakennus. Kyseinen rakennus tunnettiin myös nimellä "Kuusisen palatsi", viitaten Otto Wille Kuusiseen (1881-1964), joka toimi korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana vuosina 1940-1956
Published: (1940-1956?)

Kuvassa Otto Wille Kuusisen (1881-1964) lapset (vasemmalta lukien) Taneli, Hertta, Riikka ja Esa
Published: (1930-1940?)

Kuvassa Otto Wille Kuusisen (1881-1964) ensimmäinen vaimo Saima Dahlström (1873-1950) ja heidän yhteisiä lapsiaan. Vasemmalla lukien Saima Dahlström, Heikki, Taneli, Riikka ja Hertta. Lapsista kuvasta puuttuvat Aino ja Esa
Published: (1920-1925?)

Kuvan takana teksti: "Räätäli Johan Sjöholm 1855-1919, Leninin pakoreitin 1907 saaristoavustaja"
Published: (1900-1910?)

Kuvassa Smolnyin hallintorakennus Leningradissa
Published: (1958?)

Kuvan takana teksti: "Sjöholmin Nauvon Prostvikin talo, poltettiin 1919, etappimajapaikka Leninille 1907"
Published: (1907-1919?)

Kuvassa vappukulkue matkalla Petrogradin (nykyisen Pietarin) Mars-kentälle (jonka virallinen nimi vuosina 1918-1940 oli "Vallankumouksen uhrien aukio)
Published: (1.5.1922)

Kuvassa suomalaissyntyinen Toivo Vähä (1901-1984), joka toimi Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n rajavartiojoukkojen everstinä
Published: (1950-1960?)

Kuvassa puna-armeijan kenraalimajuri Toivo Tommola (1905-1986). Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti "Toivo Tommola - Muolaan poika Berliiniä valloittamassa"
Published: (1945?)

Kuvassa Emil Toikka (1901-1983), joka toimi puna-armeijan kenraalimajurina
Published: (1950-1960?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Komentaja Otto Ikonen - monena mies eläessään, komissaarinakin"
Published: (1930-1940?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Insinöörikomentaja Huugo Laakso - rakensi Petroskoin puolustuslinjat". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu "Lentäjä, majuri Otto Kalvitsa"
Published: (1920-1930?)

Kuvassa toimittaja Tyko Varto (1872 1959), joka toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1920-1930?)

Kuvassa lehtileike, joka käsittelee neuvostoliittolaisia sotilaskomentajia, jotka tuomittiin vuonna 1937 kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi
Published: (1930-1937?)

Kuvassa Neuvostoliiton marsalkka, sotilaskomentaja Mihail Tuhatevski (1893-1937), joka tuomittiin kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi
Published: (1930-1937?)

Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton Sörnäisten osaston johtokunta. Istumassa vasemmalta lukien Hannes Juvonen, Lempi Wiberg, Elsa Ahti ja Lempi Heinänen. Takarivissä seisomassa vasemmalta lukien Toivo Antikainen, Onni P? (sukunimen loppuosasta ei varmuutta), Arthur Hellman ja Martti Lainio
Published: (1916)

Kuvassa Edvard Valpas, kuva rajattu Työväen Sanomalehti Oy:n johtokunta kuvasta. TA43061
Published: (26.4.1908)

Kuvassa Tyko ja Anni Varto. Toimittaja Tyko Varto (1872 1959) toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1922)

Kuvassa on meneillään kommunistien vastalausekokous Hakaniemen torilla vuonna 1930
Published: (1930)

Kuvassa Varton perhe vuonna 1926, vanhemmat Anni ja Tyko, lapset Raivi (isän sylissä) ja Reima. Toimittaja Tyko Varto (1872 1959) toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1926)

Kuvassa Tyko Varto (1872 1959), joka toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1920-1929?)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)

Similar Items

Similar Items