Cover Image

Lehtileikekuvassa Toini Mäkelä (1895-1973), joka toimi kansalaissodan aikana Viipurin punakaartin naiskomppanian päällikkönä. Puna-armeijan upseerina toiminut Mäkelä työskenteli myöhemmin toisen maailmansodan aikana ja jälkeen Moskovan radion suomenkielisessä toimituksessa

Bibliographic Details
Institution:	Työväen Arkisto
Format:	IMAGE
Published:	1920-1930?
Subjects:	[kansalaissota, puna-armeija, punakaartit, siirtolaiset, sotilaat, toimittajat, upseerit, venäjänsuomalaiset] Neuvostoliitto? visualUnit
Online Access:	http://hdl.handle.net/10999/84B2603C-A81F-43E1-B1F2-E6AB1E45DDB1

Similar Items

Kuvassa Emil Toikka (1901-1983), joka toimi puna-armeijan kenraalimajurina
Published: (1950-1960?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Insinöörikomentaja Huugo Laakso - rakensi Petroskoin puolustuslinjat". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu "Lentäjä, majuri Otto Kalvitsa"
Published: (1920-1930?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Komentaja Otto Ikonen - monena mies eläessään, komissaarinakin"
Published: (1930-1940?)

Kuvassa puna-armeijan kenraalimajuri Toivo Tommola (1905-1986). Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti "Toivo Tommola - Muolaan poika Berliiniä valloittamassa"
Published: (1945?)

Kuvassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsen, puna-armeijan upseeri Jukka Rahja (1887-1920)
Published: (1915-1920?)

Kuvassa suomalaissyntyinen Toivo Vähä (1901-1984), joka toimi Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n rajavartiojoukkojen everstinä
Published: (1950-1960?)

Kuvassa lehtileike, joka käsittelee neuvostoliittolaisia sotilaskomentajia, jotka tuomittiin vuonna 1937 kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi
Published: (1930-1937?)

Kuvassa Neuvostoliiton marsalkka, sotilaskomentaja Mihail Tuhatevski (1893-1937), joka tuomittiin kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi
Published: (1930-1937?)

Kuvassa Terijoen hallituksen puolustusministerinä toiminut kenraalimajuri Akseli Anttila (1897-1953)
Published: (1940-1950?)

Kuvassa puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898 - 1941), joka toimi 1920-luvulla Suomen Kommunistisen Puolueen pääsihteerinä
Published: (1920-1929?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Komentaja Martti Kalske - vartioi Valkeasaarella". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu: "Ruudolf? Hakkarainen"
Published: (1930-1940?)

Kuvan takana teksti: "Vuosien 1921-1923 punaupseerikoulun suomalaisia oppilaita". Ylärivissä vasemmalta lukien Toikka, Valden, Silvennoinen, Lehtinen, Lehti. Toiseksi ylimmällä rivillä vasemmalta lukien Karvo, Ojala, Lindholm, Lind, Puranen. Alarivillä vasemmalta lukien Kärnä, Heino, Rönlund, Anttila, Toikka, L-----(kirjoitus edellisessä kohtaa epäselvä), Leino. Kuvan alalaidassa vasemmalta lukien Räsänen, Jalkanen
Published: (1921-1923?)

Kuvassa Kustaa Rovio (1887-1938), joka toimi urallaan muun muassa Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton sihteerinä sekä myöhemmin Karjalan aluekomitean puheenjohtajana vuosina 1929-1938. Hänet vangittiin Stalinin puhdistuksissa ja teloitettiin vuonna 1938
Published: (1938?)

Kuvassa vasemmalla Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana ja seremoniaalisena presidenttinä vuosina 1919-1946 toiminut Mihail Kalinin (1875-1946), hänen vierellään Neuvostoliiton marsalkka Semjon Budjonnyi (1883-1973)
Published: (1930-1940?)

Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuva saattaa liittyä puna-armeijan upseeri Toivo Antikaista (1898-1941) vastaan vuosina 1934-1937 käytyyn oikeudenkäyntiin, jossa Antikaista syytettiin valtiopetoksen valmistelusta, väärällä nimellä esiintymisestä sekä vapaaehtoisen suomalaisen polttamisesta elävältä Kiimasjärven valtauksen (1922) jälkeen. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1934-1937?)

Kuvan yhteydessä teksti: "Antikainen oikeuden edessä 1939". Kuvan taakse on kirjoitettu: "Tuomari Joutsenlahti ja Toivo Antikainen". Puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898-1941) tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen murhasta (häntä syytettiin myös valtiopetoksen valmistelusta sekä väärällä nimellä esiintymisestä), jonka hänen väitettiin tehneen Kiimasjärven valtauksen (1922) yhteydessä. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1939)

Kuvassa jääkäripataljoonan sotilaat Petroskoissa. Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuvassa oleva mies saattaa olla nimeltään Lind. Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan (tarkoittaa tässä tapauksessa kuvaa miehestä) toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu "Toivo Ahonen 1922"
Published: (1920-1930?)

Kuvan takana teksti: "Suomalaiset punaupseerit harjoituksissa 1919 Isolla Joella (Nevan joen haara)"
Published: (1919)

Kuvan takana teksti: "Suomalainen sotakoulu palaa Karjalan rintamalta 1922 Leningradin asemalla"
Published: (1922)

Lehtileikekuvassa suomalaissyntyinen kirjailija Jalmari Virtanen (1889-1939)
Published: (1930-1939?)

Puna-armeijan upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuvan yhteydessä teksti: "Nuoruudenaikainen kuva Edvard Gyllingistä, äärimmäisenä oikealla. Gylling on kuvassamme appensa, piirilääkäri Achrenin ja tämän perheen vieraana". Filosofian tohtori Edvard Gylling (1881-1939) toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1908-1918. Hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920-1935
Published: (1906-1910?)

Näkymä "Helsingin kylästä", joka sijaitsi Omin siirtokunnassa Siperiassa. Kuvan oikeassa laidassa kylän kirkko
Published: (1900-1910?)

Näkymä "Helsingin kylästä", joka sijaitsi Omin siirtokunnassa Siperiassa. Kuvan oikeassa laidassa kylän kirkko. Kuvan takana olevien tietojen mukaan kylä oli "suomalaisten rikosvankien karkoituspaikka"
Published: (1900-1910?)

Kuvassa vasemmalla poliitikko ja upseeri Toivo Antikainen (1898-1941), hänen vierellään muita Suomen Kommunistisen Puolueen toimitsijoita ja organisaattoreita: Antikaisen vieressä Martti Romppanen, oikeassa laidassa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana toiminut Kullervo Manner (1880-1939), joka toimi uransa aikana muun muassa eduskunnan puhemiehenä ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajana. Takana Ville Honkanen
Published: (09.1926)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikaisen (1898-1941) perhe yhteiskuvassa. Toivo Antikainen takarivissä oikeassa laidassa. Kuvan taakse kirjoitettu seuraava teksti: "Vilho 20 v Helmi 17 v Hilja 16 v Toivo 14 v Toini 13 v Urho 11 v Sulo 9 v Sylvi 7 v äiti 50v isä 43 v"
Published: (1912)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Sotaministeri Jukka Heikkonen - joutui Stalinin puhdistusten uhriksi". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu: "Erkki Karjalainen. Panssarijunan komentaja."
Published: (1930-1938?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Everstiluutnantti Nande Mättö - hänen hautansa on Puolassa". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu: "Komentaja Leht(o?)la, lentäjä"
Published: (1945?)

Kuvan yhteydessä seuraava teksti: "Asuinrakennus Hiilisuon kolhoosista. Tässä mökissä asui legendaarinen dollarimiljönääri, joka päiväkaudet pesi pyykkiä ja yöt muisteli entisiä pilvenpiirtäjissä sijainneita loistoasuntojaan". Hiilisuon kolhoosi sijaitsi lähellä Petroskoita
Published: (1931-1938?)

Kuvan yhteydessä seuraava teksti: "Amerikansuomalaisten perustaman Hiilisuon kolhoosin eli kommuunan päärakennus. Siihen oli sijoitettu kokoussaleja, kirjasto, lastenseimi, koulu ja niin edelleen. Hiilisuon kolhoosi oli Edvard Gyllingille erityisen läheinen yritys". Filosofian tohtori Edvard Gylling (1881-1939) toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1908-1918. Hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920-1935. Hiilisuon kolhoosi sijaitsi lähellä Petroskoita
Published: (1931-1938?)

Kuvassa upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941) kirjoituspöytänsä ääressä vankilasta vapautumisensa jälkeen. Kuva otettu Krimilla
Published: (1940)

Sosialidemokraattisten sanomalehtimiesten kokous toisen maailmansodan aikana
Published: (1939-1944)

Sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheim tervehtii sotainvalideja. Kuvassa on mukana silmävammoja saaneita, joilla on silmälappuja tai tummennetut lasit. Kättelyvuorossa oleva invalidi katseen suunnasta päätellen lienee sokea (ei katso silmiin). Kuvassa taustalla lotta ja muuta hoitohenkilökuntaa. Yhdellä invalideista on lapsi sylissä. Tunnelma on vakava, lähes äänetön, henkilöitä on paljon, mutta keskustelua tuskin lainkaan. Mannerheim tervehtii ottamatta hattua päästään - ehkä hän ei muista olevansa siviiliasussa
Published: (1940)

Punakaartilainen Jalmari Mäkelä
Published: (1918)

Punakaartilainen Kalle Mäkelä
Published: (1918)

OTK:n matkustaja V.Mäkelä laukkuineen
Published: (1953)

Kirjatyöntekijäin Liiton keilailumestaruuskilpailut, jotka järjestettiin kolmen viikonvaihteen aikana helmi - maaliskuussa. Kisat avasi kilpailujen johtaja Armas Mäkelä, liiton mestari vuodelta 1973
Published: (1981)

Kuvassa OTK:n matkustaja Veikko Mäkelä autoineen
Published: (1952)

Pääministeri K.-A. Fagerholm virallisella vierailulla Neuvostoliitossa vuonna 1957. Kuvassa Fagerholm on saapunut Moskovan asemalle. Vasemmalla pääministeri Bulganin ja oikealla puna-armeijan upseereita
Published: (1957)