Cover Image

Kuvassa Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hallintorakennus. Kyseinen rakennus tunnettiin myös nimellä "Kuusisen palatsi", viitaten Otto Wille Kuusiseen (1881-1964), joka toimi korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana vuosina 1940-1956

Bibliographic Details
Institution:	Työväen Arkisto
Format:	IMAGE
Published:	1940-1956?
Subjects:	[hallintorakennukset, kommunismi (ideologiat), rakennukset, ulkomaat] Neuvostoliitto, Petroskoi visualUnit
Online Access:	http://hdl.handle.net/10999/E5142092-B152-4CC5-BE1A-2A8E9BD8A88A

Similar Items

Kuvassa Smolnyin hallintorakennus Leningradissa
Published: (1958?)

Kuvan yhteydessä teksti: "Nuoruudenaikainen kuva Edvard Gyllingistä, äärimmäisenä oikealla. Gylling on kuvassamme appensa, piirilääkäri Achrenin ja tämän perheen vieraana". Filosofian tohtori Edvard Gylling (1881-1939) toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1908-1918. Hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920-1935
Published: (1906-1910?)

Kuvassa vasemmalla Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana ja seremoniaalisena presidenttinä vuosina 1919-1946 toiminut Mihail Kalinin (1875-1946), hänen vierellään Neuvostoliiton marsalkka Semjon Budjonnyi (1883-1973)
Published: (1930-1940?)

Kuvassa ihmisiä kokoontuneena Leninin patsaan ympärille
Published: (1960-1970?)

Kuvassa vasemmalla poliitikko ja upseeri Toivo Antikainen (1898-1941), hänen vierellään muita Suomen Kommunistisen Puolueen toimitsijoita ja organisaattoreita: Antikaisen vieressä Martti Romppanen, oikeassa laidassa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana toiminut Kullervo Manner (1880-1939), joka toimi uransa aikana muun muassa eduskunnan puhemiehenä ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajana. Takana Ville Honkanen
Published: (09.1926)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuvan takana teksti: "Räätäli Johan Sjöholm 1855-1919, Leninin pakoreitin 1907 saaristoavustaja"
Published: (1900-1910?)

Kuvassa kahdeksan Suomen Kommunistisen Puolueen jäsentä, jotka murhattiin Pietarissa 31.8.1920. Tapaus tunnetaan nimellä "Kuusisen klubin murhat". Ylärivissä vasemmalta lukien Konsta Lindqvist (syntynyt 1877), Väinö Jokinen (syntynyt 1879), Jukka Rahja (syntynyt 1887), Tuomas Hyrskymurto (syntynyt 1881). Alarivissä vasemmalta lukien Juho Viitasaari (syntynyt 1891), Ferdinand Kettunen (syntynyt 1889), Liisa Savolainen (syntynyt 1897), Jussi Sainio (syntynyt 1880)
Published: (1920-1930?)

Kuva "Kuusisen klubin murhien" uhrien hautajaisista
Published: (12.9.1920)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikaisen (1898-1941) perhe yhteiskuvassa. Toivo Antikainen takarivissä oikeassa laidassa. Kuvan taakse kirjoitettu seuraava teksti: "Vilho 20 v Helmi 17 v Hilja 16 v Toivo 14 v Toini 13 v Urho 11 v Sulo 9 v Sylvi 7 v äiti 50v isä 43 v"
Published: (1912)

Kuvan takana teksti: "Adolf Fredrik Roth sekä Venäjän vallankumousjohtajia?"
Published: (1917?)

Kuvan takana teksti: "Sjöholmin Nauvon Prostvikin talo, poltettiin 1919, etappimajapaikka Leninille 1907"
Published: (1907-1919?)

Kuvan yhteydessä seuraava teksti: "Amerikansuomalaisten perustaman Hiilisuon kolhoosin eli kommuunan päärakennus. Siihen oli sijoitettu kokoussaleja, kirjasto, lastenseimi, koulu ja niin edelleen. Hiilisuon kolhoosi oli Edvard Gyllingille erityisen läheinen yritys". Filosofian tohtori Edvard Gylling (1881-1939) toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1908-1918. Hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920-1935. Hiilisuon kolhoosi sijaitsi lähellä Petroskoita
Published: (1931-1938?)

Kuvan takana teksti: "Lenin oleskeli tässä huoneessa 1918 Suomessa"
Published: (1920-1930?)

Kuvassa upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941) kirjoituspöytänsä ääressä vankilasta vapautumisensa jälkeen. Kuva otettu Krimilla
Published: (1940)

Kuvassa vappukulkue matkalla Petrogradin (nykyisen Pietarin) Mars-kentälle (jonka virallinen nimi vuosina 1918-1940 oli "Vallankumouksen uhrien aukio)
Published: (1.5.1922)

Kuvassa puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898 - 1941), joka toimi 1920-luvulla Suomen Kommunistisen Puolueen pääsihteerinä
Published: (1920-1929?)

Kuvassa maalaus Vladimir Leninistä. Kuvan takana teksti "Lenin pakenee Suomesta?"
Published: (1920-1930?)

Kuvassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsen, puna-armeijan upseeri Jukka Rahja (1887-1920)
Published: (1915-1920?)

Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuva saattaa liittyä puna-armeijan upseeri Toivo Antikaista (1898-1941) vastaan vuosina 1934-1937 käytyyn oikeudenkäyntiin, jossa Antikaista syytettiin valtiopetoksen valmistelusta, väärällä nimellä esiintymisestä sekä vapaaehtoisen suomalaisen polttamisesta elävältä Kiimasjärven valtauksen (1922) jälkeen. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1934-1937?)

Kuvan yhteydessä seuraava teksti: "Asuinrakennus Hiilisuon kolhoosista. Tässä mökissä asui legendaarinen dollarimiljönääri, joka päiväkaudet pesi pyykkiä ja yöt muisteli entisiä pilvenpiirtäjissä sijainneita loistoasuntojaan". Hiilisuon kolhoosi sijaitsi lähellä Petroskoita
Published: (1931-1938?)

Kuvan yhteydessä teksti: "Antikainen oikeuden edessä 1939". Kuvan taakse on kirjoitettu: "Tuomari Joutsenlahti ja Toivo Antikainen". Puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898-1941) tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen murhasta (häntä syytettiin myös valtiopetoksen valmistelusta sekä väärällä nimellä esiintymisestä), jonka hänen väitettiin tehneen Kiimasjärven valtauksen (1922) yhteydessä. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1939)

Yrjö Sirola lukee lehteä. Kuva on otettu Neuvostoliitossa, ajoitus epäselvä, mahdollisesti 1920-luvun puolivälissä tai 1920- ja 1930-lukujen taitteessa, jolloin hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan valistusasiain kansankomissaarina (1928-1931)

Kuvassa Akateemisen Sosialistiseuran jäseniä, keskellä Vappu Wälläri, oikeassa laidassa Ele Alenius. Alenius (1925-) toimi Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustajana vuosina 1966-1977 sekä toisena valtiovarainministerinä vuosina 1966-1970
Published: (1945-1955?)

Kuvan takana teksti: "Sirolan Opiston Metron ilmoitustaululla 1976-1977"
Published: (1976-1977?)

Yrjö Sirola ja Gerda Linderot Neuvostoliitossa. Kuvan ajoitus epäselvä, mahdollisesti 1920-luvun puolivälistä tai 1920- ja 1930-lukujen vaihteesta

Yrjö Sirola, Kominternin kansalliskomitean jäsen (1931-1936)

Puna-armeijan upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Elannon hallintorakennus
Published: (1930)

Elannon hallintorakennus
Published: (1930)

Kuvassa OTK:n hallintorakennus Sörnäisissä
Published: (1961)

Kuvassa Martta Väyrynen 60-vuotispäivänään. Toimi naisjaoston puheenjohtajana

Julkisen sanan neuvoston kokous

Kuvassa Otto Wille Kuusisen (1881-1964) lapset (vasemmalta lukien) Taneli, Hertta, Riikka ja Esa
Published: (1930-1940?)

Kuvassa Otto Wille Kuusisen (1881-1964) pojanpoika, kielitieteilijä Martti Kuusinen (1928-2001) yhdessä filosofian lisensiaatti Veera Ollikaisen kanssa selaamassa Kuusisen laatimaa venäläis-suomalaista suursanakirjaa
Published: (1963?)

Kotkan työväenyhdistyksen Kuusisen tanssilava 1952
Published: (1952)

Amerikan suomalaisten sosialistinen työväen-opisto Smithville Minnesota (Duluth). Opisto toimi vuosina 1903-1908 nimellä Suomalainen Kansan Opisto ja Teologinen Seminaari. Vuonna 1908 nimi muutettiin Työväen Opistoksi
Published: (1908-1914)

Ilmakuva Vanajanlinnasta, jossa toimi Sirola-opisto vuosina 1947-1994
Published: (1949-1950?)

Kuvassa Alavuden Sosialidemokraattien eli Alavuden Kirkonkylän Työväenyhdistyksen työväentalon ulkorakennuksesta. Työväentalo rakennettiin noin vuonna 1850 ja työväentalona rakennus toimi vuosina 1908-1919

Kuvassa Alavuden Sosialidemokraattien eli Alavuden Kirkonkylän Työväenyhdistyksen työväentalon ulkorakennuksesta. Työväentalo rakennettiin noin vuonna 1850 ja työväentalona rakennus toimi vuosina 1908-1919

Cannot write session to /tmp/vufind_sessions/sess_1tjv5pnnscr1tft7stbv3tkrke