Cover Image

Kuvassa Kustaa Rovio (1887-1938), joka toimi urallaan muun muassa Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton sihteerinä sekä myöhemmin Karjalan aluekomitean puheenjohtajana vuosina 1929-1938. Hänet vangittiin Stalinin puhdistuksissa ja teloitettiin vuonna 1938

Bibliographic Details
Institution:	Työväen Arkisto
Format:	IMAGE
Published:	1938?
Subjects:	[kommunistit, poliitikot, puna-armeija, teloitetut, ulkomaat, upseerit, vangit] Neuvostoliitto visualUnit
Online Access:	http://hdl.handle.net/10999/A6ECC887-6722-4BF7-B71A-978C9A34D2C4

Similar Items

Kuvassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsen, puna-armeijan upseeri Jukka Rahja (1887-1920)
Published: (1915-1920?)

Kuvassa vasemmalla Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana ja seremoniaalisena presidenttinä vuosina 1919-1946 toiminut Mihail Kalinin (1875-1946), hänen vierellään Neuvostoliiton marsalkka Semjon Budjonnyi (1883-1973)
Published: (1930-1940?)

Kuvassa lehtileike, joka käsittelee neuvostoliittolaisia sotilaskomentajia, jotka tuomittiin vuonna 1937 kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi
Published: (1930-1937?)

Kuvassa Neuvostoliiton marsalkka, sotilaskomentaja Mihail Tuhatevski (1893-1937), joka tuomittiin kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi
Published: (1930-1937?)

Kuvassa puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898 - 1941), joka toimi 1920-luvulla Suomen Kommunistisen Puolueen pääsihteerinä
Published: (1920-1929?)

Kuvassa upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941) kirjoituspöytänsä ääressä vankilasta vapautumisensa jälkeen. Kuva otettu Krimilla
Published: (1940)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Komentaja Otto Ikonen - monena mies eläessään, komissaarinakin"
Published: (1930-1940?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Insinöörikomentaja Huugo Laakso - rakensi Petroskoin puolustuslinjat". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu "Lentäjä, majuri Otto Kalvitsa"
Published: (1920-1930?)

Kuvassa Emil Toikka (1901-1983), joka toimi puna-armeijan kenraalimajurina
Published: (1950-1960?)

Kansanedustaja Edla Sofia Hjulgrén 28. kesäkuuta 1875 Kullaa 22. toukokuuta 1918 Viipuri. Vangittiin poliittisista syistä ja teloitettiin Viipurissa
Published: (1907-1915)

Kuvassa vasemmalla poliitikko ja upseeri Toivo Antikainen (1898-1941), hänen vierellään muita Suomen Kommunistisen Puolueen toimitsijoita ja organisaattoreita: Antikaisen vieressä Martti Romppanen, oikeassa laidassa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana toiminut Kullervo Manner (1880-1939), joka toimi uransa aikana muun muassa eduskunnan puhemiehenä ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajana. Takana Ville Honkanen
Published: (09.1926)

Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuva saattaa liittyä puna-armeijan upseeri Toivo Antikaista (1898-1941) vastaan vuosina 1934-1937 käytyyn oikeudenkäyntiin, jossa Antikaista syytettiin valtiopetoksen valmistelusta, väärällä nimellä esiintymisestä sekä vapaaehtoisen suomalaisen polttamisesta elävältä Kiimasjärven valtauksen (1922) jälkeen. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1934-1937?)

Kuvassa suomalaissyntyinen Toivo Vähä (1901-1984), joka toimi Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n rajavartiojoukkojen everstinä
Published: (1950-1960?)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuvan yhteydessä teksti: "Antikainen oikeuden edessä 1939". Kuvan taakse on kirjoitettu: "Tuomari Joutsenlahti ja Toivo Antikainen". Puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898-1941) tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen murhasta (häntä syytettiin myös valtiopetoksen valmistelusta sekä väärällä nimellä esiintymisestä), jonka hänen väitettiin tehneen Kiimasjärven valtauksen (1922) yhteydessä. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1939)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Komentaja Martti Kalske - vartioi Valkeasaarella". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu: "Ruudolf? Hakkarainen"
Published: (1930-1940?)

Kuvan takana teksti: "Vuosien 1921-1923 punaupseerikoulun suomalaisia oppilaita". Ylärivissä vasemmalta lukien Toikka, Valden, Silvennoinen, Lehtinen, Lehti. Toiseksi ylimmällä rivillä vasemmalta lukien Karvo, Ojala, Lindholm, Lind, Puranen. Alarivillä vasemmalta lukien Kärnä, Heino, Rönlund, Anttila, Toikka, L-----(kirjoitus edellisessä kohtaa epäselvä), Leino. Kuvan alalaidassa vasemmalta lukien Räsänen, Jalkanen
Published: (1921-1923?)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikaisen (1898-1941) perhe yhteiskuvassa. Toivo Antikainen takarivissä oikeassa laidassa. Kuvan taakse kirjoitettu seuraava teksti: "Vilho 20 v Helmi 17 v Hilja 16 v Toivo 14 v Toini 13 v Urho 11 v Sulo 9 v Sylvi 7 v äiti 50v isä 43 v"
Published: (1912)

Kuvassa puna-armeijan kenraalimajuri Toivo Tommola (1905-1986). Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti "Toivo Tommola - Muolaan poika Berliiniä valloittamassa"
Published: (1945?)

Kuvassa Terijoen hallituksen puolustusministerinä toiminut kenraalimajuri Akseli Anttila (1897-1953)
Published: (1940-1950?)

Lehtileikekuvassa Toini Mäkelä (1895-1973), joka toimi kansalaissodan aikana Viipurin punakaartin naiskomppanian päällikkönä. Puna-armeijan upseerina toiminut Mäkelä työskenteli myöhemmin toisen maailmansodan aikana ja jälkeen Moskovan radion suomenkielisessä toimituksessa
Published: (1920-1930?)

Puna-armeijan upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuvassa jääkäripataljoonan sotilaat Petroskoissa. Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuvassa oleva mies saattaa olla nimeltään Lind. Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan (tarkoittaa tässä tapauksessa kuvaa miehestä) toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu "Toivo Ahonen 1922"
Published: (1920-1930?)

Kuvan takana teksti: "Suomalaiset punaupseerit harjoituksissa 1919 Isolla Joella (Nevan joen haara)"
Published: (1919)

Kuvassa Otto Wille Kuusisen (1881-1964) lapset (vasemmalta lukien) Taneli, Hertta, Riikka ja Esa
Published: (1930-1940?)

Kuvassa Otto Wille Kuusisen (1881-1964) ensimmäinen vaimo Saima Dahlström (1873-1950) ja heidän yhteisiä lapsiaan. Vasemmalla lukien Saima Dahlström, Heikki, Taneli, Riikka ja Hertta. Lapsista kuvasta puuttuvat Aino ja Esa
Published: (1920-1925?)

Kuvan takana teksti: "Suomalainen sotakoulu palaa Karjalan rintamalta 1922 Leningradin asemalla"
Published: (1922)

Kuvassa kahdeksan Suomen Kommunistisen Puolueen jäsentä, jotka murhattiin Pietarissa 31.8.1920. Tapaus tunnetaan nimellä "Kuusisen klubin murhat". Ylärivissä vasemmalta lukien Konsta Lindqvist (syntynyt 1877), Väinö Jokinen (syntynyt 1879), Jukka Rahja (syntynyt 1887), Tuomas Hyrskymurto (syntynyt 1881). Alarivissä vasemmalta lukien Juho Viitasaari (syntynyt 1891), Ferdinand Kettunen (syntynyt 1889), Liisa Savolainen (syntynyt 1897), Jussi Sainio (syntynyt 1880)
Published: (1920-1930?)

Kuvassa maalaus Vladimir Leninistä. Kuvan takana teksti "Lenin pakenee Suomesta?"
Published: (1920-1930?)

Kuva "Kuusisen klubin murhien" uhrien hautajaisista
Published: (12.9.1920)

Punavankeja Kormun kartanossa Lopella. Takarivissä ensimmäinen vasemmalta Kalle Ferdinand Lahtinen
Published: (1918)

Kuvassa Kiljavan opiston rakenteilla oleva kuntokeskus. Takarivissä toinen vasemmalta Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton puheenjohtajana toiminut Uuno Nokelainen (1921-2009), hänen oikealla puolellaan SAK:n puheenjohtajana vuosina 1960-1966 toiminut Vihtori Rantanen (1917-1983), jonka oikealla puolella Viljo Kuukkanen (1917-2001), joka toimi vuosina 1961-1966 SAK:n toisena puheenjohtajana. Oikeassa laidassa Olavi Saarinen (1923-1979), joka toimi urallaan muun muassa Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton kansanedustajana
Published: (1965)

Kuvan takana teksti: "Punakaartilainen Lauri Lehtinen Padasjoen Auttoisilta. Han sai viljan salakätköjen purkamisesta elinkautisen tuomion, mutta Iittala takasi hänet pois vankilasta vajaan vuoden kuluttua. Valokuvannut Väinö Korkeila kesällä 1961"
Published: (1961)

Valokuvassa Arvo August Lång soittaa viulua Kalevankankaan vankileirillä
Published: (1918)

Kuvassa vasemmalta lukien Tyko Varto, Kaarle Syrjänen ja Olavi Kajala (1905-1967), joka toimi urallaan muun muassa Tampereen kaupunginjohtajana sekä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana. Toimittaja Tyko Varto (1872 1959) toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1940-1950)

Kuvassa toimittaja Tyko Varto (1872 1959), joka toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1920-1930?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Sotaministeri Jukka Heikkonen - joutui Stalinin puhdistusten uhriksi". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu: "Erkki Karjalainen. Panssarijunan komentaja."
Published: (1930-1938?)

Kuvassa lehtimies Oskari Tokoi (1873-1963), joka toimi vuosina 1907-1918 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana. Tokoi muutti vuonna 1921 Yhdysvaltoihin, jossa työskenteli muun muassa toimittajana
Published: (1900-1910?)

Kuvassa Tyko Varto (1872 1959), joka toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1920-1929?)

Kuvassa Tyko Varto (1872-1959), joka toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1922)

Cannot write session to /tmp/vufind_sessions/sess_04c5rlniq6t4sb78eug17e8g18