Kuvassa Neuvostoliiton marsalkka, sotilaskomentaja Mihail Tuhatevski (1893-1937), joka tuomittiin kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi Social History Portal

Bibliographic Details
Institution:	Työväen Arkisto
Format:	IMAGE
Published:	1930-1937?
Subjects:	[marsalkat, puna-armeija, sotilaat, teloitetut, upseerit] Neuvostoliitto? visualUnit
Online Access:	http://hdl.handle.net/10999/77AED843-F90B-427D-BC10-61403F009ECD

Kuvassa lehtileike, joka käsittelee neuvostoliittolaisia sotilaskomentajia, jotka tuomittiin vuonna 1937 kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi
Published: (1930-1937?)

Kuvassa vasemmalla Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana ja seremoniaalisena presidenttinä vuosina 1919-1946 toiminut Mihail Kalinin (1875-1946), hänen vierellään Neuvostoliiton marsalkka Semjon Budjonnyi (1883-1973)
Published: (1930-1940?)

Kuvassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsen, puna-armeijan upseeri Jukka Rahja (1887-1920)
Published: (1915-1920?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Komentaja Otto Ikonen - monena mies eläessään, komissaarinakin"
Published: (1930-1940?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Insinöörikomentaja Huugo Laakso - rakensi Petroskoin puolustuslinjat". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu "Lentäjä, majuri Otto Kalvitsa"
Published: (1920-1930?)

Kuvassa Emil Toikka (1901-1983), joka toimi puna-armeijan kenraalimajurina
Published: (1950-1960?)

Kuvassa suomalaissyntyinen Toivo Vähä (1901-1984), joka toimi Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n rajavartiojoukkojen everstinä
Published: (1950-1960?)

Kuvassa Kustaa Rovio (1887-1938), joka toimi urallaan muun muassa Suomen Sosialidemokraattisen Nuorisoliiton sihteerinä sekä myöhemmin Karjalan aluekomitean puheenjohtajana vuosina 1929-1938. Hänet vangittiin Stalinin puhdistuksissa ja teloitettiin vuonna 1938
Published: (1938?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Komentaja Martti Kalske - vartioi Valkeasaarella". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu: "Ruudolf? Hakkarainen"
Published: (1930-1940?)

Kuvan takana teksti: "Vuosien 1921-1923 punaupseerikoulun suomalaisia oppilaita". Ylärivissä vasemmalta lukien Toikka, Valden, Silvennoinen, Lehtinen, Lehti. Toiseksi ylimmällä rivillä vasemmalta lukien Karvo, Ojala, Lindholm, Lind, Puranen. Alarivillä vasemmalta lukien Kärnä, Heino, Rönlund, Anttila, Toikka, L-----(kirjoitus edellisessä kohtaa epäselvä), Leino. Kuvan alalaidassa vasemmalta lukien Räsänen, Jalkanen
Published: (1921-1923?)

Kuvassa puna-armeijan kenraalimajuri Toivo Tommola (1905-1986). Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti "Toivo Tommola - Muolaan poika Berliiniä valloittamassa"
Published: (1945?)

Lehtileikekuvassa Toini Mäkelä (1895-1973), joka toimi kansalaissodan aikana Viipurin punakaartin naiskomppanian päällikkönä. Puna-armeijan upseerina toiminut Mäkelä työskenteli myöhemmin toisen maailmansodan aikana ja jälkeen Moskovan radion suomenkielisessä toimituksessa
Published: (1920-1930?)

Kuvassa puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898 - 1941), joka toimi 1920-luvulla Suomen Kommunistisen Puolueen pääsihteerinä
Published: (1920-1929?)

Kuvassa jääkäripataljoonan sotilaat Petroskoissa. Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuvassa oleva mies saattaa olla nimeltään Lind. Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan (tarkoittaa tässä tapauksessa kuvaa miehestä) toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu "Toivo Ahonen 1922"
Published: (1920-1930?)

Kuvan yhteydessä teksti: "Antikainen oikeuden edessä 1939". Kuvan taakse on kirjoitettu: "Tuomari Joutsenlahti ja Toivo Antikainen". Puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898-1941) tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen murhasta (häntä syytettiin myös valtiopetoksen valmistelusta sekä väärällä nimellä esiintymisestä), jonka hänen väitettiin tehneen Kiimasjärven valtauksen (1922) yhteydessä. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1939)

Kuvassa Terijoen hallituksen puolustusministerinä toiminut kenraalimajuri Akseli Anttila (1897-1953)
Published: (1940-1950?)

Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuva saattaa liittyä puna-armeijan upseeri Toivo Antikaista (1898-1941) vastaan vuosina 1934-1937 käytyyn oikeudenkäyntiin, jossa Antikaista syytettiin valtiopetoksen valmistelusta, väärällä nimellä esiintymisestä sekä vapaaehtoisen suomalaisen polttamisesta elävältä Kiimasjärven valtauksen (1922) jälkeen. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1934-1937?)

Kuvan takana teksti: "Suomalaiset punaupseerit harjoituksissa 1919 Isolla Joella (Nevan joen haara)"
Published: (1919)

Kuvan takana teksti: "Suomalainen sotakoulu palaa Karjalan rintamalta 1922 Leningradin asemalla"
Published: (1922)

Kuvassa teloitettuja punavankeja
Published: (1918)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Sotaministeri Jukka Heikkonen - joutui Stalinin puhdistusten uhriksi". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu: "Erkki Karjalainen. Panssarijunan komentaja."
Published: (1930-1938?)

Kuva lehtileikkeestä, jonka yhteydessä teksti: "Everstiluutnantti Nande Mättö - hänen hautansa on Puolassa". Henkilön nimestä ei ole varmuutta, saman valokuvan toisessa kopiossa kuvan taakse on kirjoitettu: "Komentaja Leht(o?)la, lentäjä"
Published: (1945?)

Kuvassa puolustusvoimien ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951), vuosina 1944-1946 Suomen tasavallan presidentti. Ajankohdasta (mahdollisesti jatkosodan aikana) ja paikasta ei ole varmuutta
Published: (1941-1944?)

Kansanedustaja Edla Sofia Hjulgrén 28. kesäkuuta 1875 Kullaa 22. toukokuuta 1918 Viipuri. Vangittiin poliittisista syistä ja teloitettiin Viipurissa
Published: (1907-1915)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuvan alalaidassa teksti: "A. Selin". Kuvan yhteyteen kirjoitettu: "Suojeluskuntalaiset ampuivat 1918 helmikuun yhdeksäntenä päivänä illalla kello puoli seitsemän Vaasassa Palosaarella"
Published: (1915-1917?)

Kuvassa vasemmalla poliitikko ja upseeri Toivo Antikainen (1898-1941), hänen vierellään muita Suomen Kommunistisen Puolueen toimitsijoita ja organisaattoreita: Antikaisen vieressä Martti Romppanen, oikeassa laidassa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana toiminut Kullervo Manner (1880-1939), joka toimi uransa aikana muun muassa eduskunnan puhemiehenä ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajana. Takana Ville Honkanen
Published: (09.1926)

Kuva kansalaissodan uhrien muistotaulusta
Published: (1970-1979?)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikaisen (1898-1941) perhe yhteiskuvassa. Toivo Antikainen takarivissä oikeassa laidassa. Kuvan taakse kirjoitettu seuraava teksti: "Vilho 20 v Helmi 17 v Hilja 16 v Toivo 14 v Toini 13 v Urho 11 v Sulo 9 v Sylvi 7 v äiti 50v isä 43 v"
Published: (1912)

Saksan Itämeren-divisioonan maihinnousu Hangossa 1918. Kuvassa etualalla kuvausryhmä kuvaamassa Deutshe Hilfe für Finnland - Saksan apu Suomelle dokumenttiä
Published: (1918)

Puna-armeijan upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuvassa upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941) kirjoituspöytänsä ääressä vankilasta vapautumisensa jälkeen. Kuva otettu Krimilla
Published: (1940)

Kuvassa oleva sotilas on nimeltään Väinö Meskanen
Published: (1918?)

Kuvassa tuntematon mieshenkilö (sotilas?)
Published: (1934?)

Kuvassa punakaartilainen Tauno Rummukainen
Published: (1918)

Kuvassa suomalaissotilaita. Kuva otettu jatkosodan aikana ja mahdollisesti nykyisen Venäjän alueella
Published: (1941-1944?)

Kuvassa suomalainen sotilas. Kuvan yhteydessä teksti: "rintamakauhu"
Published: (1934)

Kuvassa suomalaissotilaita, oikeanpuoleinen henkilö on Aimo Aartelo (1913-1999), joka työskenteli urallaan muun muassa Saarijärven kunnansihteerinä ja osallistui aktiivisesti työväenyhdistysten toimintaan
Published: (1941-1944?)

Kuvassa Aimo Aartelo (1913-1999), joka suoritti asepalveluksensa Viipurissa 1930-luvun puolivälissä. Aartelo työskenteli urallaan muun muassa kunnansihteerinä ja osallistui aktiivisesti työväenyhdistysten toimintaan
Published: (1934)

Kuvassa Neuvostoliiton marsalkka, sotilaskomentaja Mihail Tuhatevski (1893-1937), joka tuomittiin kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi

Similar Items

Similar Items

Kuvassa Neuvostoliiton marsalkka, sotilaskomentaja Mihail Tuhatevski (1893-1937), joka tuomittiin kuolemaan salaliitosta ja vakoilusta natsi-Saksan hyväksi