Cover Image

Kuvan yhteydessä teksti: "Nuoruudenaikainen kuva Edvard Gyllingistä, äärimmäisenä oikealla. Gylling on kuvassamme appensa, piirilääkäri Achrenin ja tämän perheen vieraana". Filosofian tohtori Edvard Gylling (1881-1939) toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1908-1918. Hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920-1935

Bibliographic Details
Institution:	Työväen Arkisto
Format:	IMAGE
Published:	1906-1910?
Subjects:	[kansanedustajat, kommunismi (ideologiat), kommunistit, perhekuvat, siirtolaiset, venäjänsuomalaiset] visualUnit
Online Access:	http://hdl.handle.net/10999/F60FE9EA-C456-4083-834C-9A6DE9879851

Similar Items

Kuvan yhteydessä seuraava teksti: "Amerikansuomalaisten perustaman Hiilisuon kolhoosin eli kommuunan päärakennus. Siihen oli sijoitettu kokoussaleja, kirjasto, lastenseimi, koulu ja niin edelleen. Hiilisuon kolhoosi oli Edvard Gyllingille erityisen läheinen yritys". Filosofian tohtori Edvard Gylling (1881-1939) toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1908-1918. Hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana 1920-1935. Hiilisuon kolhoosi sijaitsi lähellä Petroskoita
Published: (1931-1938?)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikaisen (1898-1941) perhe yhteiskuvassa. Toivo Antikainen takarivissä oikeassa laidassa. Kuvan taakse kirjoitettu seuraava teksti: "Vilho 20 v Helmi 17 v Hilja 16 v Toivo 14 v Toini 13 v Urho 11 v Sulo 9 v Sylvi 7 v äiti 50v isä 43 v"
Published: (1912)

Kuvan yhteydessä seuraava teksti: "Asuinrakennus Hiilisuon kolhoosista. Tässä mökissä asui legendaarinen dollarimiljönääri, joka päiväkaudet pesi pyykkiä ja yöt muisteli entisiä pilvenpiirtäjissä sijainneita loistoasuntojaan". Hiilisuon kolhoosi sijaitsi lähellä Petroskoita
Published: (1931-1938?)

Kuvassa punaupseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuvassa vasemmalla poliitikko ja upseeri Toivo Antikainen (1898-1941), hänen vierellään muita Suomen Kommunistisen Puolueen toimitsijoita ja organisaattoreita: Antikaisen vieressä Martti Romppanen, oikeassa laidassa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana toiminut Kullervo Manner (1880-1939), joka toimi uransa aikana muun muassa eduskunnan puhemiehenä ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajana. Takana Ville Honkanen
Published: (09.1926)

Kuvan takana teksti: "Adolf Fredrik Roth sekä Venäjän vallankumousjohtajia?"
Published: (1917?)

Kuvassa kahdeksan Suomen Kommunistisen Puolueen jäsentä, jotka murhattiin Pietarissa 31.8.1920. Tapaus tunnetaan nimellä "Kuusisen klubin murhat". Ylärivissä vasemmalta lukien Konsta Lindqvist (syntynyt 1877), Väinö Jokinen (syntynyt 1879), Jukka Rahja (syntynyt 1887), Tuomas Hyrskymurto (syntynyt 1881). Alarivissä vasemmalta lukien Juho Viitasaari (syntynyt 1891), Ferdinand Kettunen (syntynyt 1889), Liisa Savolainen (syntynyt 1897), Jussi Sainio (syntynyt 1880)
Published: (1920-1930?)

Kuvassa puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898 - 1941), joka toimi 1920-luvulla Suomen Kommunistisen Puolueen pääsihteerinä
Published: (1920-1929?)

Kuvassa upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941) kirjoituspöytänsä ääressä vankilasta vapautumisensa jälkeen. Kuva otettu Krimilla
Published: (1940)

Kuvassa maalaus Vladimir Leninistä. Kuvan takana teksti "Lenin pakenee Suomesta?"
Published: (1920-1930?)

Kuvassa Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitean jäsen, puna-armeijan upseeri Jukka Rahja (1887-1920)
Published: (1915-1920?)

Kuvassa Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan hallintorakennus. Kyseinen rakennus tunnettiin myös nimellä "Kuusisen palatsi", viitaten Otto Wille Kuusiseen (1881-1964), joka toimi korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana vuosina 1940-1956
Published: (1940-1956?)

Kuvassa vasemmalla Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajana ja seremoniaalisena presidenttinä vuosina 1919-1946 toiminut Mihail Kalinin (1875-1946), hänen vierellään Neuvostoliiton marsalkka Semjon Budjonnyi (1883-1973)
Published: (1930-1940?)

Kuva "Kuusisen klubin murhien" uhrien hautajaisista
Published: (12.9.1920)

Kuvassa ihmisiä kokoontuneena Leninin patsaan ympärille
Published: (1960-1970?)

Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuva saattaa liittyä puna-armeijan upseeri Toivo Antikaista (1898-1941) vastaan vuosina 1934-1937 käytyyn oikeudenkäyntiin, jossa Antikaista syytettiin valtiopetoksen valmistelusta, väärällä nimellä esiintymisestä sekä vapaaehtoisen suomalaisen polttamisesta elävältä Kiimasjärven valtauksen (1922) jälkeen. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1934-1937?)

Kuvan yhteydessä teksti: "Antikainen oikeuden edessä 1939". Kuvan taakse on kirjoitettu: "Tuomari Joutsenlahti ja Toivo Antikainen". Puna-armeijan upseeri Toivo Antikainen (1898-1941) tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen murhasta (häntä syytettiin myös valtiopetoksen valmistelusta sekä väärällä nimellä esiintymisestä), jonka hänen väitettiin tehneen Kiimasjärven valtauksen (1922) yhteydessä. Antikainen tuomittiin vuonna 1937 elinkautiseen vankeuteen, mutta hänet vapautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta vuonna 1940. Antikainen menehtyi lento-onnettomuudessa Arkangelissa vuonna 1941
Published: (1939)

Kuvassa Otto Wille Kuusisen (1881-1964) lapset (vasemmalta lukien) Taneli, Hertta, Riikka ja Esa
Published: (1930-1940?)

Kuvassa Otto Wille Kuusisen (1881-1964) ensimmäinen vaimo Saima Dahlström (1873-1950) ja heidän yhteisiä lapsiaan. Vasemmalla lukien Saima Dahlström, Heikki, Taneli, Riikka ja Hertta. Lapsista kuvasta puuttuvat Aino ja Esa
Published: (1920-1925?)

Kuvan takana teksti: "Räätäli Johan Sjöholm 1855-1919, Leninin pakoreitin 1907 saaristoavustaja"
Published: (1900-1910?)

Kuvassa Smolnyin hallintorakennus Leningradissa
Published: (1958?)

Kuvan takana teksti: "Sjöholmin Nauvon Prostvikin talo, poltettiin 1919, etappimajapaikka Leninille 1907"
Published: (1907-1919?)

Puna-armeijan upseeri ja poliitikko Toivo Antikainen (1898-1941)
Published: (1918-1925?)

Kuvan takana teksti: "Lenin oleskeli tässä huoneessa 1918 Suomessa"
Published: (1920-1930?)

Kuvassa vappukulkue matkalla Petrogradin (nykyisen Pietarin) Mars-kentälle (jonka virallinen nimi vuosina 1918-1940 oli "Vallankumouksen uhrien aukio)
Published: (1.5.1922)

Yrjö Sirola lukee lehteä. Kuva on otettu Neuvostoliitossa, ajoitus epäselvä, mahdollisesti 1920-luvun puolivälissä tai 1920- ja 1930-lukujen taitteessa, jolloin hän toimi Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan valistusasiain kansankomissaarina (1928-1931)

Kuvassa Juho Kuittinen perheineen. Kunnallisneuvos Juho Kuittinen (1889-1956) toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1934-1956
Published: (1923)

Lehtileikekuvassa suomalaissyntyinen kirjailija Jalmari Virtanen (1889-1939)
Published: (1930-1939?)

Kuvassa Varton perhe, vasemmalta lukien Anni, Reima, Rauli, Raivi ja Tyko. Toimittaja Tyko Varto (1872 1959) toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1936)

Kuvassa Varton perhe, vasemmalta lukien Reima, Anni, Rauli, Tyko ja Raivi. Toimittaja Tyko Varto (1872 1959) toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1943)

Kuvassa Varton perhe vuonna 1926, vanhemmat Anni ja Tyko, lapset Raivi (isän sylissä) ja Reima. Toimittaja Tyko Varto (1872 1959) toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1926)

Kuvan yhteydessä teksti: "Tämmöinen kuva meistä tuli siellä Lappeenrannassa. Pojista keskimmäinen on Toivo, näitten muistelmien kirjoittaja. Kuva vuotelta 1917"
Published: (1917)

Kuvan takana teksti: "Varrot vuonna 1924. Isä, Anni + ? (kirjoitus epäselvä)". Toimittaja Tyko Varto (1872 1959) toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1924)

Lehtileikekuvassa Toini Mäkelä (1895-1973), joka toimi kansalaissodan aikana Viipurin punakaartin naiskomppanian päällikkönä. Puna-armeijan upseerina toiminut Mäkelä työskenteli myöhemmin toisen maailmansodan aikana ja jälkeen Moskovan radion suomenkielisessä toimituksessa
Published: (1920-1930?)

Kuvassa Juho Kuittinen (1889-1956) perheineen kotonaan Jääsken Oravalan kylässä. Kuittinen toimi vuosina 1934-1956 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana. Kuvassa Kuittisen vaimo Klaara sekä lapset Aune ja Taisto
Published: (1919)

Kuvassa Tyko Varto. Hänen edessään istuva valkopaitainen lapsi on Raivi Varto, oikeassa laidassa Irja Reesvuori ja Reima Varto. Toimittaja Tyko Varto (1872 1959) toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1926)

Kuvassa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1934-1956 toiminut Juho Kuittinen (1889-1956) perheineen. Kuva on otettu Jääskessä, perheen liiketalon edessä. Juho Kuittisen vieressä hänen vaimonsa Klaara. Vasemmalta lukien perheen lapset, 10-vuotias Taisto, 5-vuotias Voitto, 7-vuotias Mirjam ja 12-vuotias Aune. Kuvan taakse on kirjoitettu, että kuvasta puuttuu perheen viides lapsi, vuonna 1930 syntynyt Leila
Published: (1929)

Kuvan takana olevien tietojen mukaan kuvassa vasemmalta lukien Aaro Friman, Lyydi Friman, jonka edessä Raivi Varto. Lyydi Frimanin oikealla puolella takana Irja Seesvuori. Oikeassa laidassa sivulle katsova henkilö on Kustaa Seesvuori, jonka vasemmalla puolella Tyko Varto, jonka edessä Reima Varto. Tyko Varton vasemmalla puolella Anni Varto, jonka edessä Irja (sukunimestä ei tietoa). Toimittaja Tyko Varto (1872 1959) toimi urallaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen aktiivina ja osallistui kunnalliseen päätöksentekoon kotikaupungissaan Tampereella. Kansalaissodan aikana Varto toimi Kansanvaltuuskunnan virkamiehenä ja vallankumouksellisen ylioikeuden puheenjohtajana
Published: (1926)

Kuvan yhteydessä seuraava teksti: "Kuva otettu 1920-luvun puolivälissä. Takana keskellä Fredrik (Rietu) Etholén (1858-1935) ja muori Anna Sofia Etholén (1856-1933). Heidän oikealla puolella edessä Kalle Etholén (1886-1944), joka pitää kädestä Kullervo-poikaansa (1920-2004). Kallen oikealla puolella Olga Päiväsalo (1885-1954) ja hänen vanhin tyttärensä Meri (1908-1990). Kaikkein vasemmalla luultavasti Vihtori Etholén (1898-?), Oskarin nuorin veli. Toinen vasemmalta Mirja, lettipäinen Helvi (Alli ehkä otti kuvan). Muista ei varmaa tietoa!"
Published: (1925?)

Kuvassa Joutsenosta kotoisin oleva Haukan perhe
Published: (1920-1923?)

Cannot write session to /tmp/vufind_sessions/sess_ms6rt4nudo2goeojg7hf3iqfn8